Viikonloppuna olimme käymässä Vaasassa Arton & Petran häissä. Takaisin veneelle tulimme eilen illalla. Old Lady oli saanut olla vartioidussa satamassa rauhassa ja kaikki oli muutenkin kunnossa alkavaa kanavamatkaa varten. Mastot olivat nyt katolla vaakasuorassa pukkien varassa, monella kiristysliinalla kiinni. Tällä olemme varautuneet siihen että veneen mahdollisesti keinuessa voimakkaastikin, eivät mastot pääse putoamaan jokeen.

Old Lady mastot juuri kaadettuina.

25.8.2007 Hannover   Koordinat  N52 24´325   E09 44´799

Lybeckistä lähtö viivästyi kun moottorin starttimoottorin solenoidin kytkentäpinnat olivat syöpyneet. Vika korjattiin mutta matkaan lähdettiin vasta seuraavana aamuna.

Nämä nettipäivitykset ovat olleet hieman harvassa johtuen puuttuvista Wlan verkoista.

Aamuisin on ollut sumua tai utua, puolenpäivän aikaan on alkanut paistaa ja illalla ukkostaa. Maisemat ovat olleet 95% metsää tai pusikkoa. Kanavat on rakennettu kiertämään kylien ja kaupunkien keskustat joten aina ei niidenkään kohdalla näy muuta kuin lisääntyvä määrä ulkoilijoita kanavan varrella. Jokiproomuja tulee vastaan päivittäin kymmeniä. Ne ajavat samaa vauhtia kuin me tai monesti hiljempaa joten välillä niitä on ohiteltu. Proomun perässä ei nimittäin viitsi ajaa veden voimakkaan pyörteilyn takia. Pieniä sulkuja oli alkumatkalla 5 kpl ja ne suluteltiin ns. vanhalla rutiinilla. Mutta eilen ja tänään on ollut sulkuja joiden lasku tai nousu on ollut 40 metriä ja sellaisista ei ole pahemmin kokemusta karttunut. Vähän on joutunut systeemejä opettelemaan. Kanssa veneilijät ovat myös neuvoneet jos ovat huomanneet että nyt noilla menee kyllä taas päin prinkkalaa jos eivät....

Rännissä ajaminen on sikäli työlästä että autopilottia ei voi käyttää ja vastaan tulevaa liikennettä pitää tarkkailla sekä samoin että ei aja liian lähelle kanavan reunaa. Takaa ei ole kukaan vielä ohi pyrkinyt. Kanavan reunoille on n. 10-20km välein tehty levennyksiä joihin voi parkkeerata yöksi. Jos haluaa palveluita kuten vettä, suihkun tms. on mentävä maksulliseen marinaan (keskihinta on 10,- e/vrk) Alkumatkan hyttysiä ei ole enään näkynyt vaan iltaisin on kannella mukava istuskella kahvilla. Eräs saksalainen veneilijä olisi halunnut ostaa Old Ladyn, mutta matkan tässä vaiheessa en ole vielä valmis myymään lomalavettiamme.

Hannover:in suurkaupungissa olemme koko viikonlopun. Liikumme mukana olevilla polkupyörillä ympäri kaupunkia. Metrokin tällä on mutta pyörällä pääsee aina perille asti ja mikä tärkeintä samalla saa liikuntaa.

foto:  Alkumatkan perusmaisemaa.     sekä  vastaan tulevaa liikennettä, proomussa oli n.20 rekan kontit

foto: Hissisulku nosti 240 ranteenpaksuisen vaijerin varassa 100 x 15 metrisen peltilaatikon vesineen ja laivoineen päivineen 40 metrin korkeuteen.

27.8.2007 Hannover

Ostettiin keskustan kirjakaupasta Saksan kanavaopaskirja. Nyt ei tarvitse enään tähyillä matkanvarren maantiekylttejä. Kanavanvarren kilometripylväille löytyi nyt käyttötarkoitus, nimittäin kirjassa on vastaavat pylväät merkattu joten paikantaminen on helppoa. Myös satamat ja levennysalueet löytyvät helposti. Hannoverin satamapaikkaamme vastapäätä kanavan toisella puolella oli puutarhamainen maauimala sekä ratsastus kentät. Kaupungilla näimme ratsupoliisit sakottamassa pysäköimättä jätettyä autoa.

Hannoverin ratsutallit

Sakothan siitä tuli !

Muuta nähtyä !     Kaupungissa oli iso=suuri siirtolapuutarha jossa kerrostaloissa asuvat saksalaiset saivat käydä leikkaamassa nurmikkoa ja kastelemassa ruusuja ym. Harvassa "tarhassa" nimittäin kasvatetiin muuta kuin ruohoa ja ruusuja. Toki joillakin oli pieni retiisipenkki tms.  Enimmäkseen näytettiin kilpailtavan siinä kellä oli mahtavimmat ruusupenkit tai hienoimmat puitteet. Siistin näköistä touhua joka tapauksessa. Alla on pari kuvaa asiaa valaisemaan.

28.8.2007 Kanavalla Koordinaatit tätä kirjoitettaessa kl: 10.05  N52 20´626  E08 30´093

Koska Wlan verkkoja ei tunnu kanavanvarsilta löytyvän lähetän nämä GPRS-datana. Joka on maailman toiseksikallein tapa, satelliittipuhelimen jälkeen.  Hannoverista on tultu nyt länttä kohti noin 80km Maisematkin muuttuivat siten että nyt kanavapenkka on huomattavasti matalampi ja välillä näkyy pikkukyliä, sokeriruokopeltoja ym. Maisema on myös muuttunut tasaisesta lätystä hieman mäkisemmäksi.

Kyljet savessa Jossain sulussa vesi oli niin savista ja sitä myös roiskui joka paikkaan että jouduin taannoin pesemään koko veneen. Savea oli tarttunut lepuuttajiin ym.  Myös pari naarmua on tullut kylkiin. Kerran sulkuun ajettaessa oli edellä olevan proomun potkurivirtaukset niin kovia että keula lähes paiskautui sulun seinään, sain onneksi voimakkaasti pakittamalla hieman hillittyä tapahtumien kulkua. Syynä oli myös puhjennut lepuuttaja (laitasuoja) joka tietenkin sattui olemaan juuri siinä kohtaan. Naarmujen ja pikku kolhujen tuloon on kyllä etukäteen varauduttu. Sulkuja on edessä vielä yli 200kpl ennen välimerta.

Sorsia on kanavan varsilla paljon  Saksassa on taas löydetty lintuinfluenssaa mutta ainakaan nämä sorsat eivät sitä pode koska yhtään kuollutta siivekästä ei ole näkynyt. Sorsat ovat tottuneet proomuihin ja veneisiin eivätkä paljoa viitsi väistellä kun paatti kohdalle sattuu. Vesi on sameaa välillä vihreää toisinaan taas ruskeaa. Illalla kun proomuliikenne hiljenee, vesi selkeytyy ja näkösyvyys on n.0,5m Silti uiminen ei tule mieleenkään sillä proomut ja veneet laskevat kaikki jätevetensä kanavaan koska mitään septitankkien tyhjennysjärjestelmiä ei ole.  Hetki sitten ajettiin onkijan siima poikki kun proomu tuli vastaan ja jouduttiin ajamaan lähellä kanavan reunaa. Äijällä oli siima vedessä kun tultiin kohdalle, vapa alkoi heti väpättämään ja ukko antamaan siima ulos. Lopulta siima katkesi ja kuului kun uistin räpsähti veneen pohjaa vasten ja irtosi. Taisi siinä ukon alaleukakin alkaa väpättämään kun meni hyvä uistin.

31.8.2007 Hollanti, Njimegen   koordit   N51 50´967  E05 52´195

Euroopan rahtiväylää Rhein jokea lasketeltiin tänään myötäiseen paikoin yli 9 solmun nopeudella. Laivoja oli jossain suoran pätkällä näkyvissä yhtä aikaa noin tusinan verran. Rhein on leveä joten tilaa riitti hyvin niin isoille kuin pienillekin paateille. Eikä kolmen solmun virta vaikeuttanut menoa juuri mitenkään. Saksan ja Hollanin välistä rajaa ei luonnossa huomannut mitenkään. Olin laittanut GPS-navigaattoriin reittipisteen rajalle ja sen mukaan raja ylittyi tasan 15.00 Hollannin puolella joki haarautuu, me valitsimme Waal-joen haaran.

Emmerich, Rheinin varrella. Tuuli oli virtaa vastaan joten aallokkoa oli. Vaikka vesi kuinka pärskyi pysyi nopeus pohjan suhteen 8-9 solmussa

Waal oli taas kapeampi mutta laivojen määrä sama, joten hässäkkää riitti. Varsinkin mutkissa kun laivat vaihtoivat myötävirtaan mennessä aina ulkokaarteen puolelle. Ohje veneilijöille oli kuitenkin pysyä koko ajan oikealla reunalla tapahtui mitä tahansa. Waal oli huomattavan kuoppainen ns. akanvirtoja oli tuon tuostakin ja vene poukkoili ja vesi pärski niin että lasinpyyhkijät piti olla koko ajan päällä. Taisi siinä välillä vettäkin sataa. kolme laivaa takaa saavuttaa ja edessä kuusi tulee vastaan joista osa ilmoittaa vaihtavan puolta. Rauhallisesti vaan joen oikeaa reunaa, saavuttava tulee kuitenkin hyvin lähelle ja tiedän jo sen verran että sen kääntyessä perä liiraa myötävirtaan. Onneksi meillä oli tilaa vielä rannan puolella ja väistö sujui hyvin. Tarkkana pitää olla sillä laivat liikkuvat myötävirrassa lujaa. Tilanteet kannattaa ennakoida mahdollisimman hyvin ettei tule läheltä piti tilanteita.

Ravintolalaiva, Njiemegen kaupungin rannassa. Samassa satamassa olimme mekin.

Päästiin Hollantiin ja Wlan verkkoja alkoi löytyä heti jopa ilmaisia. Joten netti asiat saatiin kuntoon. Satama jossa nyt olemme on aivan joen vieressä aallonmurtajalla erotettu joen osa, jossa ei minkäänlainen virtaus tai aallokko tunnu. Satamamaksu maksettiin lippuautomaattiin. Tästä ohi on mennyt silmäilyjeni mukaan n. 50 laivaa tunnissa joka kertoo jotain liikenteestä. Kaupunki on viihtyisä, rantabulevardillakin on ravintoloita ja kahviloita kuin Espanjassa konsanaan.

Muuta: veneen tekniikka on toiminut nyt moitteetta, eikä lisää naarmuja ole saatu aikaiseksi.  Purserilla esiintyi pari päivää sitten pieni pöönautti mutta siitäkin selvittiin.  Iltaisin katsotaan mitä uusia TV-kanavia löytyy. Käydään pyöräilemässä tai kävelyllä uusissa maisemissa. Syödään hyvin jne.. Arkipäivisin liikutaan ja viikonloput huilataan niin kuin nyt täällä Nijemegen issä.

Pysähdyttiin Maastrichtiin josta haettiin koko iltapäivä eri kirjakaupoista kanavakarttoja. Lopulta kaupat menivät kiinni ja etsintää oli jatkettava seuraavana aamuna. No sitten löydettiin proomussa sijaitseva erittäin hyvä venetarvikeliike josta löytyi kaikki mitä tarvittiin. Suomessa myytävät kanavakartat ja oppaat ovat vain suuntaa antavia ja niitä voi käyttää lähinnä matkan suunnitteluun mutta varsinaisen matkanteon kannalta niistä ei ole juuri hyötyä. Saksalaiset tekevät parhaat kartat ja oppaat, mistä selviää mm. VHF-kanava eri suluille, sulutuskorkeudet, satamat niiden palvelut jne..

Dieseliä ostetaan täällä polttoaineproomusta. Mitään ranta-asemia ei ole. Huoltamon pitäjä piti aamulla soittaa paikalle (osasi onneksi hyvin englantia) diesel maksoi 1,07 e/l

6.9.2007 Dinat, Belgia

Belgian ensimmäisellä sululla piti käydä näyttämässä alustodistus. Sitten kirjoitettiin paperi josta ilmenee mm. maahantulo pvm. veneen nimi ja omistaja. Homma oli selvä parissa minuutissa ja matkaa jatkettiin  kilometri tolkulla jatkuvien teollisuusalueiden läpi. Maisemat olivat masentavia ja tehtaiden kääsät kävivät kurkkuun. Alkoi jo hämärtämään kun ajoimme Tanskalaisen pikku purjeveneen kanssa suuren ydinvoimalan viereen perustetun yacht clubin aallonmurtajan aukosta sisään. Täällä on ihmisillä tapana heittää roskat suoraan jokeen ja niinpä siellä kelluu kaikenlaista irto roinaa niin että joutuu väistelemään tuon tuostakin epämääräisiä kasoja mm. pulloja, roskapusseja, kenkiä, risuja, lankun pätkiä jne.. pari kertaa on pohjaan kopsahtanut jotain rojua. Kerran sulkuvahti heitti kopin ikkunasta juomatölkin suoraan sulkualtaaseen ja eräs nainen kantoi likaämpärin varta vasten kadun toiselta puolen, kaataen ruuantähteet jokeen. Ei se nyt muuten haittaa mutta kun pohjassa kopisee ja jäähdytysveden suodattimesta saa illalla kaivella toisten jätteitä.

Sulut muuttuivat täällä lähellä Ranskan rajaa pienemmiksi ja laiva liikenne vähäiseksi. Huviveneitäkin on liikkeellä vain muutamia.

Sulutusta helpottava ns. liukupollari.     Belgian puolessa välin maisemat muuttuivat täysin.

Belgiassa oli tihkusateesta huolimatta erittäin hienot maisemat.  

8.9.2007  Ranska, Revin   koordinaatit  N49 56´233  E04 38´291   

Ranskan ensimmäisellä sululla oli esitettävä alustodistus. Siviilipukuinen mies kirjoitteli koneelle tietomme, kysyi kuinka pitkään aiotaan Ranskan kanavilla viipyä. Vastasin max 1 kk. Mies tulosti paperin ja sanoi kanavan käyttömaksun olevan meidän kokoluokan veneeltä 90,- euroa. Kertoi vielä että jossain 50km päässä on sulkuremontti ja siitä eteen päin voi jatkaa vasta ensi keskiviikkona. Mukaan kasa papereita sekä kaukosäädin jolla avataan itsepalvelusulut.  Saavuttiin ensmäiseen Ranskaan pikkukaupunkiin Givet:iin jossa oli Ruotsalainen vene joka oli odotellut jonkin aiemman sulkurempan päättymistä viimeiset 4 päivää. Aamulla lähdimme kuitenkin jatkamaan matkaa, olihan remonttipaikalle matkaa n. kahden päivän verran (n. 20 sulkua)

Pääsimme kokemaan mitä on ajaa veneellä tunnelissa. Givetin kanavatunneli oli 565 metriä pitkä, täysin suora ja pimeä kallioon louhittu putki. Sieltä täältä tippui katosta vettä, mutta ei sentään kiviä. Sytytimme kulkuvalot, ankkurivalon ja hakuvalon jotta valoa olisi mahdollisimman paljon välttääksemme seiniin törmäilyt. Tunneliajo sujui hitaasti edeten hyvin eikä kolhuja tullut.

Tunneliin ajo, valo kajastaa 565m päästä. Vettä oli tasaisesti 2,5m 

Päivän aikana saimme opetella itsepalvelusulkujen käyttöä joita oli ainakin 10 kpl n.200m ennen sulkua painetaan kaukosäätimen nappia ja vastaanotin pömpelissä joka on kanavapenkereellä alkaa vilkkua valo merkiksi että homma onnistui. Ajetaan sululle ja odotellaan porttien aukeamista. Ajetaan sisään ja kun tuntuu että vene on kiinnitetty, käännetään kahvasta ja portit takana sulkeutuvat ja sulutus alkaa. Vielä ennen tänne Revin:iin saapumista oli yksi tunneli 224m Tästä pikkukaupungista löytyi jonkin kartanon rantaan perustettu vierassatama joka onkin erityisen viihtyisä ja hyvät palvelut omaava. Tässä on nyt hyvä odotella sulkurempan päättymistä. Muita odottelijoita on yksi Tanskalainen ja Brittiläinen venekunta. Satamaan on jätetty säilytykseen Suomalainen mahonkipursi Aurora II joka kellui kaikessa rauhassa laiturin päässä.  Satamamaksu on vain 4,35/vrk

Rivet:in satama, vuorten ja runsaiden istutusten katveessa.

Illalla nautittiin suomalaista kahvia, Belgialaista suklaata ja Ranskalaisia maisemia. Niin ja olihan sitä Ranskalaista viintäkin.

Sulut muuttuivat täällä kanavan ylänköalueilla itsepalvelusuluista käsikäyttöisiksi. Jokaisella sululla on sulkuvahti joka käsin veivaa portit kiinni ja auki. Näin hiljaisena aikana yksi vahti hoitaa jotain tiettyä sulkuväliä jossa voi olla 4-6 sulkua. Kahtena viimepäivänä on sulkuvahti ajanut autolla edellämme aina seuraavalle sululle jossa on portit olleet jo auki meille. Toisaalta nopeampaa ja parempaa palvelua. Täällä Ranskassa sulkuvahti ottaa aina köydet vastaan jos sulun seinä on niin korkea että veneestä on vaikea köysiä kiinnittää, siis lähes aina. Täällä täytyy myös etukäteen kertoa mihin aikoo seuraavaksi yöksi jäädä. Vahdit myös toivovat että liikuttaisiin kimpassa jotta ei tarvitsisi suluttaa yhtä paattia kerrallaan. Toistaiseksi olemme viimepäivät tehneet matkaa yksin kun muita ei ole näkynyt.

Ranskalaista maalaismaisemaa sekä vuoristoista metsämaisemaa.

Välillä on sulkuja ollut hajalla ja niiden korjausta on saanut odotella. Kerran tulimme sululle jossa oli 7 venettä jonossa, sulkuportin työsylinteristä oli hydrauliikkanesteet pihalla. Jäätiin ankkuriin keskelle jokea ja syötiin lounasta. Parin tunnin jälkeen sulku oli taas käytössä ja matka jatkui. Seuraavana päivänä saavuimme sulkuun jossa oli vene jumissa. Sulun punaiset valot kertoivat että sulku ei ole nyt käytössä, siis taas rikki. Onneksi remonttireiska oli jo hommissa ja hitsasi portin työsylinteriä takaisin kiinni. Tunnin kuluttua päästiin taas eteen päin. Täällä onkin sulut ja kanavat sellaisessa kunnossa että mitään niille ei tehdä ennen kuin joku paikka hajoaa.

Kun sulkuja on paljon matka päivisin etenee hyvin hitaasti. Aurinko on paistellut vasta parina viime päivänä ja lämpö on kohonnut 22-24 asteeseen. Pilvisinä päivinä lämpö jää yleensä 17-18 välille toisaalta silloin yöt ovat selvästi lämpöisempiä. Lämmityslaitteita pitää kuitenkin käyttää joka yö.

Ennen Toulia oli taas tunneli, nyt pituutta 870 metriä. Sulkuja oli matkalla Dieuesta 25 kpl. Viime päivät aurinko on paistellut ja lämpö kohonnut paikoin 24 asteeseen. Toul on n.50 000 hengen kaupunki josta palvelut löytyvät helposti. Löydettiin Marketit ja iso rautakauppa josta haettiin isoa jakoavainta varalle. Veneen pakista kun unohtui isokokoinen jakoavain pois. Sitä tarvitaan jos joutuu potkurinvaihto hommiin. Päivisin täällä pystyy etenemään max. 30mailia koska sulut hidastavat matkantekoa. Keskimäärin päivässä ajetaan eteen päin 5h Paikalla seistään sulussa tai siihen pääsyä odotellessa n 4h Konetunteja tulee siis 9h/päivä joten polttoainetta menee. Me tankkasimme Hollannissa joten aineemme riittänee Välimeren rantaan saakka.

Polttoaineiden hinnat Toulin keskustassa  sekä Toulin kirkko (oli rempassa sisältä)

Vastauksia kysymyksiin !

Miten saatte ajan kulumaan ?          Perusnormaali päivä alkaa aamulla n. klo:7   Aamukahvien jälkeen lähdetään liikkeelle n. 8-9 aikoihin. Sitä ennen on kuitenkin tehtävä moottorin huolto ja tarkistukset. Matkalla on ohjattava herkeämättä ja tarkasti koska ojan..siis kanavan leveys on 10-15 metriä (joet ovat leveämpiä) Kanavan reuna on kivetty tai siinä on metalli kanttia joten reunapenkereeseen ajo voi olla jopa kohtalokasta. Sulkuja tulee muutaman kilometrin välein. Sulutus on aina oma prosessinsa ja vaatii työtä varsinkin ylöspäin mentäessä jolloin vene tempoilee ja joskus hakkaa itseään sulkualtaan reunaan. Sulut sulkeutuvat siinä kuuden aikoihin illalla joten sen jälkeen on ajettava lähimpään satamaan jos sellainen on tai jäätävä kanavan reunaan. Veneen kiinnitys, maasähkön veto ja vettä tankkiin jos tarvetta. Sitten onkin jo nälkä. Jos jotain vikoja tai isompaa huoltamista on päivän aikana ilmennyt on ne tehtävä ennen pimeää. Jos jää aikaa, voi pyöräillä kylälle katselemaan paikkoja. Usein kaupat ovat illalla jo kiinni joten ruoka ym. täydennykset tehdään seuraavana aamuna. Jos tarvitaan muuta kuin ruokaa menee esim. karttojen tai varaosien etsimiseen  usein monta tuntia.

Kerran viikossa pidetään lepopäivä, jolloin vene ei liiku. Tällainen päivä menee usein huoltoihin (siivous, moottorin isommat huollot, paikko lakkaukset, pesu ym.)  koska vene on liikkeessä ja käytössä koko ajan.

Moottorin polttoainesuodatinten vaihto oli tehtävä, olihan ´syyshuolto´

23.9.2007 su. Le Petit Port  N47 47´435  E05 59´854

Hellepäivä, aamulla 16 mutta jo iltapäivällä 26 astetta. Auringon laskettua tulee aina voimakas kosteus ja usein aamulla on utua tai jopa sumua.  Pahin sulku hässäkkä on nyt takana päin. Parhaimmillaan sulutimme kahdessa päivässä 59 sulkua. Nyt matka viettää alas päin joten nyt tuntuu selvemmin että ollaan menossa kohti rantaa. Tähän astihan aina Lybeckistä asti nousimme vain ylös päin kohti Ranskan keskiosia lähes 200 sulkua.

Sulkualtaan rapistunut seinä.

Vaikka Ranskan kanavat ja sulut ovat PAIKOIN pahasti rapistuneet, on palvelu ollut erinomaista. Jos sulkuun on tullut vika (n. neljä kertaa) on huoltopartio tullut aina nopeasti paikalle. Yllättävää mutta selvästi kaikessa käy ilmi että tärkeintä on liikenteen sujuminen. ´Hieman´kuluneisiin systeemeihin ei kajota jos ne toimivat.

Fransmanni rakentaa tiilestä, Puutalot harvinaisia.

29.9.2006 Lyon, Ranska

Lyonin keskustaan laskee Saone joki jota pitkin me tulimme sekä Rhone joki johon Saone yhtyy. Oltiin yksi yö rauhattomassa keskustan rannassa muutaman muun venekunnan kanssa. Seuraavana päivänä katsastettiin kaupunki ja illan suussa poistuttiin rauhallisempiin maisemiin.

Lyonin kukkulalla oli komea kirkko josta hienot näkymät yli koko kaupungin. Kirkon alakerrassa oli siunauskappeli, nimilaattoja täällä eläneistä oli upotettu seiniin.

Ranskalaista tehokkuutta edusti ROSKAPOLIISI. Mopossa oli imuri ja suulakkeet molemmin puolin, kun roska sattui kohdalle ´poliisi´ pysähtyi ja imaisi roskan talteen.  

VIIMEINEN JOKI Rhone !   30.9.2007 päästiin vihdoin loppusuoralle kun tultiin Rhone-joelle.  Joki virtaa kohti Välimerta 1,5 solmun nopeudella (tällä hetkellä) joten saamme mukavasti lisä vauhtia. Tästä on nyt vajaa viikon matka rantaan. Säät ovat vaihdelleet syksyn sateista aina yli 20 asteen lämpöön ja aurinkoon. 

3.9.2007 Avignon, Ranska

Paavin istuin on ollut aikoinaan täällä ja puitteet olivat vieläkin sen mukaiset. Avignon oli ehkäpä matkan hienoin kaupunki.

5.10.2007 Sete, Ranska  koordinaatit   N43 23´788  E03 42´045

Saavuimme illalla 19.55 Seten satamaan ja pois kanavilta. Olimme vihdoin Välimerellä. Matkaa Vaasasta kertyi 1871 mailia eli 3650km  Linnuntietä mitattuna matkaa on  2460km. Tähän päästyämme polttoainetta meni 1300 litraa. Laitettuamme veneen kiinni laituriin menimme aallonmurtajalle katsomaan merta. Juhlan kunniaksi joimme Lontoosta tätä varten ostettua viintä. Kuuntelimme pimeässä ja sumuisessa mutta tyynessä illassa maininkien mahtavaa kuminaa rantakallioihin, olimme taittaneet matkan läpi Euroopan kahdessa kuukaudessa ja viidessä päivässä, Vaasasta mitattuna.

Sete:n kaupunki Old Ladyn katolta kuvattuna.

Matkakertomus jatkuu VÄLIMERI osiossa.  SIIRRY !